On ihan uskomatonta, miten nopeasti päivät ja viikot kuluvat. Taas ollaan viikonlopussa, joka sinänsä ei ole yhtään paha juttu. Tuntuu vain, etten ehdi tai saa mitään aikaiseksi. No, muutama sukkapari on syntynyt ja uutta kirjaakin viitisenkymmentä sivua.
Muutenkin yritän palauttaa mieleen tätä bloggausta. Minulla on ollut useita blogeja, ellen väärin muista, niin neljä tai viisi. Silti on kuin uuteen asiaan ryhtyisin, kun en muutamaan vuoteen ole ensin koneongelmien takia pystynyt ja sitten ehtinyt tähän asiaan paneutua. Äkkiä sitä unohtaa. Nyt kuitenkin pitäisi kommentoinnin onnistua. Sähläsin asetusten kanssa, mutta kun viime yönä valvoin lähes koko yön, sain yhtäkkiä ahaa-elämyksen.
Ehkä jännitin tätä päivää, vaikkei mitään jännittämisen aihetta olisi ollutkaan. Isä täytti 97 v. Kaunialassa ja olimme häntä onnittelemassa. En nyt suurenna tätä kuvaa, kun jokainen voi klikkauksella itsekin sen tehdä, jos pieni kuva häiritsee. Tästähän tulikin jo noottia.
Tässä ovat kirjani, joita voi tiedustella minulta paitsi tuota historiikkia, joka on tilaustyö. - Alakuvassa on Kaunialan sotavammasairaalan vanhaa osaa.