Jatkuu, jatkuu ja aina vaan helle jatkuu

Ei tässä jaksa mitään kirjoittaa eikä tehdä mitään muutakaan. Ajatus ei juokse. Odotan vain viileämpiä ilmoja. Villasukan kutominen tekee hyvää mielelle ja käsiolle eikä ihme kyllä kuumota. Villahan on semmoista. Liljat kukkivat ihanasti terassilla. Kuten sanottu, sadertta ja viileämpää odotellaan. Nyt yötkin alkavat olla tosi vaikeita.

Hellettä riittää

Ajatus ei edelleenkään juokse, mutta pitää sitä välillä käydä kurkkaamassa täälläkin samalla kun avasin tietokoneen laskuja maksaakseni. Tuntuu kuin konekin olisi helteen uuvuttama. Onneksi, siis tietokoneen kannalta, tälle päivälle ei luvattu ukonilmaa. Irrotan silloin piuhat aika tarkkaan.

Varmaan kaikilla on sama tilanne, että kuumuus ottaa voimille. Ajatus ei juokse eikä mitään saa tehtyä. Mutta kyllä varmaan lepotauko tekee hyvää. Ei muuta kuin yritetään kestää!

Helteistä sunnuntaita!

Ajatus ei tällä helteellä oikein juokse, mutta ehkei se suuresti haittaakaan. Tietotekniset sekoilutkin saavat olla ja mennä omissa oloissaan, kun nyt ei mitään tärkeämpää ole menossa. Sain kylläkin uutta puhtia sukututkimukseen, kun kaukainen kolmas serkku otti yhteyttä ja kertoi tutkineensa isomummin sukua. Sitä yritin joskus aikaisemmin ennen Mattila-kirjan valmistumista vähän penkoakin, mutta sekin vähä mitä sain selville, on unohtunut. Äkkiä sitä asiat unohtuvatkin, mutta nyt ei muuta kuin uudestaan asialle! Sitä helpottaa, kun saan ilmeisesti melko valmista materiaalia tästä isäni isoäidistä. Kirjaa en sentään hänetä suunnittele, sillä hän esiintyi jo tässä:

Huh hellettä

Pitää taas talvipakkasella muistaa, että kesällä oli lämmintä. Kännykän mittari näyttää 29 astetta ja arvelee, että se tuntuu peräti 31 asteelta. Täytyy muistaa juoda tarpeeksi ja ottaa vain iisisti. Ukkostakin voi olla tulossa, joten ei kannata hötkyillä, ei, vaikka vanhan, paksun  ihmisen verenpaine- ja sydänvaivoille tämä ei ole suositeltavin lämpötila.

Meidän mansikat tulevat kaupasta- En ole oikein jaksanut kirjoituskiireiltä miettiä enempää kukkia kuin puutarhan ja kasvihuoneen tienoita. Mieskin on ollut niin huonossa kunnossa, ettei edes yhteisvoimin ole selvitty juuri ollenkaan pihahommiin. Pahimmat ruohot hän sentään sai leikattua. Hänen vanha ruotonsa ja nivelensä ovat kai ihan loppusuoralla. Edes kipulääkitys ei tunnu tehoavan, päinvastoin kipulaastarit tuottivat entistä keljumman olon. Sitä tietysti  miettii, onko siellä jotain muuta... Näihin aikoihin neljä vuotta sitten minun syöpävaivani alkoivat, mutta nyt siltä osin ei ole ollut murheita, mitä nyt jäljelle jääneitä sivu- ja lisävaivoja, joiden kanssa on vaan elettävä.

Tämä kuvakin on vanha. Mulla meni sekä tietokone että kännykkä vaihtoon ja nyt näiden uusien vempainten kanssa on  opettelemista. Vanhaa Picasa-kuvaohjelmaa ei enää ole, sähköposti on uusi ja pilveen lennähtävistä kuvista ymmärrän hädin tuskin mitään. Onneksi on hyvä tietokoneguru, joka tietysti maksua vastaan auttoi alkuun ja lapsenlapsi, joka suunnittelee alaa, joten eiköhän tämä mummi jotenkin pärjää. Tietokone ei ole ennenkään purematta nielaissut, mutta uusia juttuja on vaan opeteltava vähän kerrallaan.

Se on perjantai ja kolmastoista päivä eli leppoisaa viikonloppua, ystävät! Kiva että olette.

villiviininuusiblogi.blogspot.com

Villiviini perusti uuden blogin

Nonnih, Villiviinin oli pakko perustaa uusi blogi. En tosin ole varma, miten tämä toimii, kun en yli vuoteen ole kirjoittanut ja tässä välissä on ollut paljon muutakin mietittävää. Joudun varmaan sorkkimaan tätä moneen kertaan, mutta katsotaan, mitä tästä tulee. Vanhaan blogiin tosin en päässyt muuta kuin kommenttilootaan. Olisi kyllä kiva, jos te vanhat tutut löytäisitte myös tänne, Tervetuloa!