Iloa ja sitä muuta

Hei taas! Tässä on aika mennyt terveysongelmien kanssa, ei tosin tällä kertaa omien. Lääkäriaikoja on hankittu ja lähetteitä sumplittu ja ihmetelty suuresti julkisen terveydenhuollon toimia. Toivottavasti nyt on asiat menossa eteenpäin, mutta luultavasti ei kuitenkaan parempaan suuntaan. Se on se tämä vanheneminen.

Uuden kirjoittamisen kimppuunkin melkein jo pääsin, kun luulin saaneeni historiikin pois kynsistäni. Kuvien kanssa jouduin vielä sähläämään muutamaankin kertaan. Nyt toivon, että seuraavan kerran näen eepoksen taittoversiona tai vielä mieluummin valmiiksi painettuna.

Lokakuussa mennään

Terve taas! Kirjoittaminen tänne on jäänyt vähiin, mutta eipä täällä lukijoitakaan käy. Käykö ketään?

Yritin siirtää tämän kuvan otsikkokuvaksi, mutta enpä osannut. Villiviinihän se tässä oli vielä muutama viikko sitten... Nyt ovat lehdet jo lakastuneet.

Meillä mennään entisillä meiningeillä, mies odottaa pääsyä tutkimuksiin ja minä jännitän joka päivä sitä, ettei hän vain kaadu pahasti. Omat työni ovat mukavassa mallissa sikäli, että teen taustatutkimusta edelleen, mutta pian pääsen varmaan kirjoittamaankin.